Akseli Leppänen oli tavallinen suomalainen mies. Hän oli hyväsydäminen pohdiskelija ja maailman tarkkailija. Vaatimattomista oloista lähtöisin ollut Akseli pettyy rakkaudessa ja lähtee seikkailujen ja mahdollisuuksien Kongoon 1900-luvun alkupuolella. Hän haluaa nähdä uuden maailman avoimin silmin ja rikastua. Mutta Akseli kohtaakin kolonialismin arjen – ja hän kohtaa itsensä.

”Kongon Akseli” on dokumenttielokuva kolonialismista ja rasismista. Se käsittelee suurta teemaa konkreettisen yksittäistapauksen kautta perustuen Akselin päiväkirjoihin, valokuviin ja muihin dokumentteihin. Elokuvassa on ainutlaatuista filmimateriaalia Belgian ja Ruotsin arkistoista. Intensiivistä kertomusta täydentää elävä kuva myös tämän päivän Kongosta, jossa kolonialismin surulliset jäljet ovat edelleen näkyvissä.

Belgian siirtomaahallinto tarvitsi sotilaita, virkamiehiä ja ammattimiehiä pyörittämään suunnatonta, monta kertaa emämaata suurempaa, siirtomaata. Valkoisia värvättiin kaikkialta Euroopasta, myös Pohjoismaista. Tanskasta tuli sotilaita ja virkamiehiä, Ruotsista jokilaivojen kapteeneita ja Suomesta konemiehiä. Pohjoismaalaisia oli kaikkiaan yli 2000 Kongossa siirtomaavallan palveluksessa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Näistä oli 200-300 oli suomalaisia laivamiehiä. Heitä houkutteli Kongoon kotimaata parempi palkka. Työnantaja maksoi matkan Kongoon ja myös muut edut olivat hyviä. Suomalaisia veti Kongoon myös juuri valmistuneiden konemiesten työttömyys Suomessa. Kongosta lähetetyt kirjeet ja muut viestit houkuttelivat niin ikään uusia menijöitä kokeilemaan onnea Afrikassa.

Belgian kuningas Leopold II ovelasti itselleen hankkima Kongon vapaavaltio ja sitä seurannut Belgian Kongo ovat yksi julmimpia lukuja kolonialismin historiassa. Miljoonia mustia kuoli pakkotyössä keräten kumia ja muita rikkauksia maailmanmarkkinoille. Valtaa pidettiin yllä järjestelmällisellä ja häikäilemättömällä terrorilla.

Akseli on pieni ratas sorron ja terrorin koneistossa. Hän kohtaa valtavan Kongo-joen ja toisenlaisen maailman. Työ on turruttavaa ja olosuhteet vaativia. Moni työtoveri sairastuu ja joutuu lähtemään kotiin. Akseli purkaa tuntojaan päiväkirjaan ja kirjeisiin. Nämä dokumentit kertovat karusti, miten nuori idealisti vähitellen muuttuu ankarissa olosuhteissa. Ympärillä oleva julmuus ei voi olla vaikuttamatta Akseliin. ”Aina ovat ihmiset aikansa tasalla ja omaavat vallitsevan katsantokannan”, Akseli kirjoittaa pohdiskellen päiväkirjaansa.

”Kongon Akseli” on myös elokuva koti-ikävästä ja suomalaisuudesta keskellä tropiikin vaativia oloja. Se kertoo ennen tuntemattoman tarinan kolonialismin historiasta ja osoittaa, että myös meillä suomalaisilla on oma pieni roolimme siinä. Emme ole olleet ennen, emmekä ole nytkään irrallaan muusta maailmasta. Monipuolisen arkistomateriaalin, henkilökohtaisen tekstin ja nykypäivän kuvien avulla Akselin kummallinen seikkailu paradoksien maailmassa kerrotaan vaikuttavasti ja ajatuksia herättävästi.