Liisa Helminen (s. 15. helmikuuta 1950 Turku) on suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.

Helminen valmistui elokuvaohjaajaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1972 ja maisteriksi sen seuraajasta Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1993.[1] Hän on erikoistunut erikoistunut erityisesti lastenelokuvien tekemiseen. Hänet muistetaan elokuvista Kuningas jolla ei ollut sydäntä (1981) ja Pelikaanimies (2004) sekä animaatiosarjoista Turilas ja Jäärä (2001) ja Urpo ja Turpo (1996–1997). Lisäksi hän on tehnyt yhdessä Tini Sauvon kanssa pala-animaation Minulla on tiikeri (1979) sekä tuottanut eräitä muita Sauvon animaatioita. Helminen on ohjannut myös pitkän dokumenttielokuvan Matka on pitkä (1993) sekä useita lyhyitä dokumentteja.[1]

Helminen on saanut elokuvataiteen valtionpalkinnon 1971, parhaan lyhytelokuvan Jussin 1979 ja parhaan lastenelokuvan Jussin 1983, valtion lastenkulttuuripalkinnon 1983, taiteen valtionpalkinnon 2001, Matti Pellonpää -palkinnon 2004, Humanismin käsi -palkinnon 2005 ja Hyvä teko lapselle -palkinnon 2008.

Elokuvat

• Matka jatkuu (2017)