Ompelijatar

Elokuva kertoo miten köyhän, puolikuuron naisen elämä johtaa vääjäämättömään lopputulokseen nuoressa itsenäisessä Suomessa. Hänet pidätetään punakaartin naiskomppanian jäsenenä vuonna 1918 ja tuomitaan vankileirille. Siitä lähtien hän on merkitty, ”yhteiskunnalle vaaralliseksi luokiteltu”. Hän toimii 1920-luvulla aktiivisesti helsinkiläisissä vasemmistolaisissa nuorisoseuroissa, vetää kirjallisuustoimikuntaa, kirjoittaa järjestölehtiin.

Valtiollisella poliisilla on kaikki oikeudet puuttua radikaaliin toimintaan; kansakunnan yhtenäisyys tulee taata keinolla millä hyvänsä.
1930-luvun alussa kommunistien toiminta kielletään lailla ja sitä mukaa paranoia lisääntyy. Valpo tarkkailee ja raportoi tuhansien ihmisten elämää. Petturuuden ja sankaruuden erosta tulee häilyvä.

Martta Koskinen ei tee koskaan itsestään numeroa, mutta hänet ilmiannetaan moneen kertaan. Hän tutustuu vankilassa Hertta Kuusiseen, pääsee sitä kautta sivistyneistön piireihin, työskentelee ahkerasti ompelijattarena mm. kirjailija Hella Wuolijoelle. Hän auttaa aina kykyjensä mukaan nuorempiaan ja jatkosodan aikana sodastakieltäytyneitä tinkien omasta vaatimattomasta elintasostaan.

Hän ryhtyy viestinviejäksi maanalaiselle vastarintaliikkeelle, jonka toiminta on lähes olematonta, paljolti pienen piirin keskinäistä kinastelua. Hän piilottelee kommunistien johtohenkilöä, Hertta Kuusisen sulhasta, Yrjö Leinoa. Jäätyään kiinni hän kieltäytyy paljastamasta mitään.

Martta Koskinen on viimeinen valtiovallan Suomessa teloittama nainen.
Häntä pidetään maanpetturina, vakoilijana, vihollisen kätyrinä.
Joillekin hän on mielipidevanki, toisinajattelija, pasifisti.

OMPELIJATAR on ihmisoikeustarina 70 vuoden takaa ja samalla tarina nuoresta Suomesta.

Dokumentti luo 1920-1940 -lukujen Suomesta näkymän, jota ei ole paljon käsitelty. Asiakirjat kertovat ihmisten järjestelmällisestä valvonnasta, jota poliisin kymmenet työntekijät suorittivat valtiojohdon ohjaamina, mutta joka ei olisi toiminut ilman satoja ilmiantajia ja todistajia, ilman maata hallitsevaa pelon ja vainoharhaisuuden ilmapiiriä.

Martta Koskinen on yksi esimerkki tämän vainoharhan kohteista. Hän on viimeinen valtiovallan Suomessa teloittama nainen.

Tietoja

Alkuperäiskieli suomi
Tekstityskieli englanti
Genre Dokumenttielokuva
Tuotantovuosi 2015
Tuotantomaa Suomi
Kesto 93 min
Traileri https://vimeo.com/138278424

Tekijät

Ohjaus Ville Suhonen (myös käsikirjoitus)
Elokuvaus Pekka Uotila
Äänisuunnittelu Pietari Koskinen
Leikkaus Tuuli Kuittinen
Käännös Tiina Kinnunen
Grafiikka Jari Koski
Lavastus Kaisa Mäkinen
Pukusuunnittelu Kaisa Mäkinen
Rekvisiitta Raimo Mikkola, Teija Ahola
Äänileikkaus Olli Huhtanen
Foley Heikki Kossi, Toivo Kallio, Pietu Korhonen
Voice-overien äänitys Mikko Oinonen
Miksaus Pietari Koskinen, Peter Nordström
Tuottaja Pertti Veijalainen, Merja Ritola. Venla Hellstedt
Tuotantopäällikkö Marianne Mäkelä

Esitykset ja palkinnot

TV-esitykset

  • 07.12.2015 Yle TV1, Dokumenttiprojekti

Festivaalit

  • 19.03.2016 Jussi-palkinto (Paras dokumentti)
  • 10.03.2016 Tampereen elokuvajuhlat (Erikoispalkinto)
  • 25.01.2016 DocPoint 2016
  • 25.09.2015 Rakkautta ja anarkiaa
  • 22.08.2015 Sinisen meren elokuvajuhlat
  • 11.06.2015 Sodankylän elokuvajuhlat
  • 01.01.2015 Kino Sampo Film Festival

Tuotanto

  • Venla Hellstedt
  • Merja Ritola
  • Pertti Veijalainen, Illume Oy

Takaisin elokuviin